Oletko oikeasti hyvässä kunnossa, vai näytätkö vain siltä?
Katso ympärillesi kuntosalilla.
Yksi nostaa järkyttävän isoja rautoja.
Toinen juoksee maratonin.
Kolmannella on niin vähän rasvaa, että vatsalihakset näkyvät vaikka hän olisi juuri syönyt joulupöydän tyhjäksi.
Neljäs tekee Instagramiin videota siitä, kuinka kovassa kunnossa hän on.
Ja sitten tulee se epämukava kysymys:
Mitä helvettiä hyvä kunto oikeastaan tarkoittaa?
Koska nykyään tuntuu, että hyvä kunto määritellään sillä, miltä näytät.
Isot olkapäät.
Pieni vyötärö.
Vatsalihakset.
Painava penkkitulos.
Tai vaihtoehtoisesti juoksuaika, askelmäärä ja sykemittarin käyrä.
Mutta entä jos hyväkuntoisen ihmisen ei tarvitse näyttää miltään tietynlaiselta?
Entä jos hyvä kunto onkin paljon yksinkertaisempi asia?
Pystyt tekemään niitä asioita, joita elämä sinulta vaatii.
Ja mielellään vielä ilman, että paikat hajoavat joka toinen kuukausi.
───
Iso lihas ei automaattisesti tarkoita hyvää kuntoa
Tämä kannattaa sanoa ääneen, koska tästä joku varmasti suuttuu.
Lihaksikas ihminen ei automaattisesti ole hyväkuntoinen.
Samalla tavalla kuin maratoonari ei automaattisesti ole vahva.
Eikä voimannostaja automaattisesti ole hyväkuntoinen.
Eikä laiha ihminen automaattisesti ole terve.
Eikä iso ihminen automaattisesti ole huonokuntoinen.
Kropan ulkonäkö kertoo sinulle loppujen lopuksi aika vähän ihmisen todellisesta suorituskyvystä.
Voit näyttää helvetin hyvältä ja olla samalla aivan surkea liikkumaan.
Voit nostaa 200 kiloa maasta ja hengästyä viidessä minuutissa kevyttä hölkkää.
Voit juosta maratonin ja olla niin heikko, että raskaan kauppakassin kantaminen tuntuu treeniltä.
Ja kaikki nämä ihmiset voivat olla jollain tavalla hyväkuntoisia.
Mutta eivät välttämättä kokonaisvaltaisesti.
───
Fitness on mennyt vähän hassuksi
Nykyinen kuntosalikulttuuri antaa välillä ymmärtää, että ihmisen pitäisi olla samaan aikaan:
• todella lihaksikas
• todella vähärasvainen
• todella vahva
• todella kestävä
• liikkuva kuin voimistelija
• palautunut kuin ammattiurheilija
• ja tietenkin näyttää hyvältä ilman paitaa
Ja tämä kaikki pitäisi saavuttaa nopeasti.
Mielellään ennen kesää.
Tässä on pieni ongelma.
Ihminen ei ole videopeli.
Et voi vain nostaa kaikkia ominaisuuksia tappiin.
Kun kehität jotain ominaisuutta todella pitkälle, se vaatii yleensä aikaa, energiaa ja priorisointia.
Jos haluat maksimoida lihasmassan, harjoittelusi näyttää yhdeltä.
Jos haluat juosta ultramatkoja, harjoittelusi näyttää toiselta.
Jos haluat olla mahdollisimman vahva, taas mennään eri suuntaan.
Ja jos haluat olla hyvä vähän kaikessa, joudut hyväksymään sen, ettet todennäköisesti ole maailman paras missään yksittäisessä ominaisuudessa.
Mutta arjen kannalta tämä voi olla juuri se järkevin vaihtoehto.
───
Minua kiinnostaa enemmän se, mitä kroppasi pystyy tekemään
Jos tulet minulle valmennukseen ja sanot:
"Haluan näyttää hyvältä."
Hyvä.
Katsotaan mitä sillä tarkoitat.
Mutta kysyn mielelläni myös:
Mitä haluat pystyä tekemään?
Haluatko nostaa oman kehonpainosi penkistä?
Haluatko juosta kymmenen kilometriä ilman, että olet kuoleman partaalla?
Haluatko pystyä tekemään leuanvetoja?
Haluatko kantaa lapsesi?
Haluatko nostaa mökillä painavan tavaran lattialta ilman, että selkäsi ilmoittaa irtisanoutuvansa?
Haluatko kävellä portaat ylös ilman, että tarvitset taukoa?
Haluatko olla 60-vuotiaana vahvempi ja liikkuvampi kuin moni on 40-vuotiaana?
Nämä ovat minusta paljon parempia tavoitteita kuin pelkkä peilikuva.
Ja hassu juttu:
Kun rakennat kroppaa, joka pystyy tekemään asioita hyvin, se näyttää usein myös aika hyvältä.
───
Sitten on tämä kuuluisa "functional fitness"
Tämä on yksi syy siihen, miksi HYROX ja hybridiharjoittelu ovat nousseet niin kovaa.
Ihmiset eivät halua enää välttämättä vain näyttää urheilijalta.
He haluavat olla urheilullisia.
Halutaan juosta.
Halutaan nostaa.
Halutaan kantaa.
Halutaan vetää.
Halutaan tehdä kovaa töitä.
Ja tämä on minusta erittäin hyvä kehityssuunta.
Mutta sitten tulee toinen ääripää.
Jos joku sanoo, että kaikki bodybuilding on turhaa, koska "toiminnallinen kunto" on ainoa oikea tapa treenata, niin rauhoitutaanpas.
Lihasmassan kasvattaminen on täysin validi tavoite.
Jos haluat isot kädet, treenaa isot kädet.
Jos haluat leveän selän, rakenna leveä selkä.
Jos haluat näyttää hyvältä rannalla, ei siinä ole mitään väärää.
Kaikkea ei tarvitse perustella sillä, että pystyt sillä nostamaan auton pois ojan pohjalta.
Kaikki harjoittelu ei tarvitse olla mahdollisimman funktionaalista.
Joskus on ihan helvetin kiva treenata hauista.
───
Ongelma tulee silloin, kun ulkonäkö korvaa suorituskyvyn kokonaan
Tässä kohtaa olen paljon kriittisempi.
Jos koko treenisi tarkoitus on näyttää hyvältä peilissä, mutta et pysty:
• liikkumaan kivutta
• kävelemään kunnolla
• juoksemaan lyhyttä matkaa
• tekemään perusliikkeitä
• nostamaan kohtuullisia kuormia
• palautumaan normaalista fyysisestä rasituksesta
niin kannattaa ehkä pysähtyä hetkeksi.
Mitä oikeastaan olet rakentamassa?
Lihaksikasta kroppaa?
Vai toimintakykyistä kroppaa?
Paras vaihtoehto on tietysti molemmat.
───
Ja nyt joku sanoo: "Mutta minä en halua juosta"
Hyvä.
Älä juokse.
Tätä en halua myöskään tehdä liian vaikeaksi.
Sinun ei tarvitse muuttua maratoonariksi, jos vihaat juoksemista.
Sinun ei tarvitse tehdä HYROXia.
Sinun ei tarvitse tehdä crossfitiä.
Sinun ei tarvitse nostaa maksimirautoja.
Sinun ei tarvitse käydä salilla kuutta kertaa viikossa.
Mutta sinun pitäisi löytää tapa haastaa itseäsi fyysisesti.
Se voi olla kuntosali.
Se voi olla pyöräily.
Se voi olla uinti.
Se voi olla kamppailulaji.
Se voi olla pallopeli.
Se voi olla hiihto.
Se voi olla juoksu.
Tai yhdistelmä näitä.
Laji ei ole tärkein.
Se, että kroppasi joutuu tekemään töitä, on tärkeämpää.
───
Älä kuitenkaan tee sitä virhettä, että treenaat kaikkea yhtä aikaa
Tämä on toinen fitness-somen ongelma.
Näet yhden videon:
"Build muscle."
Seuraava:
"Run faster."
Seuraava:
"Get shredded."
Seuraava:
"Improve mobility."
Seuraava:
"Do Zone 2."
Seuraava:
"Train for a marathon."
Seuraava:
"Get stronger."
Ja seuraavaksi kalenterissa on 11 treeniä viikossa.
Miksi?
Koska joku Instagramissa teki niin.
Ei.
Valitse tavoite.
Tai korkeintaan pari tavoitetta.
Sitten rakenna harjoittelu niiden ympärille.
Jos haluat kasvattaa lihasta, harjoittele lihaskasvua varten.
Jos haluat parantaa kestävyyttä, harjoittele kestävyyttä.
Jos haluat molempia, tee molempia – mutta ymmärrä, että kaikkea ei voi maksimoida yhtä aikaa.
Hyvä valmennus ei tarkoita mahdollisimman paljon tekemistä.
Se tarkoittaa oikeiden asioiden tekemistä.
───
Minulle hyvä kunto tarkoittaa tätä
Ei täydellistä fysiikkaa.
Ei tiettyä painoa.
Ei tiettyä rasvaprosenttia.
Ei tiettyä penkkitulosta.
Ei tiettyä juoksuaikaa.
Vaan sitä, että:
sinulla on voimaa.
sinulla on kestävyyttä.
pystyt liikkumaan.
pystyt palautumaan.
pystyt käyttämään kehoasi.
Ja ennen kaikkea:
kroppasi auttaa sinua elämään elämääsi sen sijaan, että elämäsi pyörisi jatkuvasti kroppasi ympärillä.
Siinä on iso ero.
───
Jos olet salilla vain näyttääksesi hyvältä, jatka ihmeessä
Oikeasti.
Ei siinä ole mitään väärää.
Ulkonäkö voi olla aivan helvetin hyvä motivaattori.
Minullakin on silmää estetiikalle.
Mutta älä tee siitä ainoaa mittaria.
Koska peili ei kerro kaikkea.
Peili ei kerro, pystytkö nostamaan tavaran lattialta 20 vuoden päästä.
Peili ei kerro, kestääkö kuntosi työpäivän jälkeen.
Peili ei kerro, pystytkö juoksemaan bussille.
Peili ei kerro, miten hyvä liikehallintasi on.
Peili ei kerro, kuinka vahva olet.
Peili kertoo, miltä näytät.
Se on vain yksi osa kokonaisuutta.
───
Ja tässä kohtaa tulee minun mielestäni tärkein kysymys
Kun seuraavan kerran katsot Instagramissa fitnessvaikuttajaa ja ajattelet:
"Vittu, tuollainen minäkin haluan olla."
Pysähdy.
Kysy:
"Haluanko minä tuollaisen kropan – vai haluanko sen elämän, jonka kuvittelen tuollaisen kropan mukana tulevan?"
Koska ne eivät ole sama asia.
Ehkä et oikeasti halua 8 % rasvoja.
Ehkä haluat vain näyttää hyvältä ilman paitaa.
Ehkä et halua juosta maratonia.
Ehkä haluat vain hengästyä vähemmän portaissa.
Ehkä et halua 200 kilon penkkiä.
Ehkä haluat vain olla vahvempi kuin viime vuonna.
Hyvä tavoite ei ole se, joka näyttää Instagramissa hienoimmalta.
Hyvä tavoite on se, joka tekee sinun elämästäsi parempaa.
───
Lopeta siis kysymästä vain: "Miltä minä näytän?"
Kysy välillä:
Mihin minä pystyn?
Kuinka vahva olen?
Kuinka hyvä kestävyys minulla on?
Kuinka liikun?
Kuinka palaudun?
Kuinka paljon pystyn tekemään ilman, että paikat hajoavat?
Ja kaikkein tärkeimpänä:
Pystynkö tekemään tätä vielä kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä?
Jos vastaus on kyllä, olet aika paljon lähempänä sitä, mitä minä kutsuisin hyväksi kunnoksi.
Sinun ei tarvitse valita lihaksikkaan ja hyväkuntoisen välillä.
Rakenna molemmat.
Mutta tee se järkevästi.
Älä yritä näyttää urheilijalta.
Rakenna kroppa, joka toimii kuin urheilijan.
Sitten katsotaan peiliin.
Todennäköisesti siellä näkyy ihan hyvä paketti muutenkin.
Train HARD. Train SMART.
-Karjalankovinkoutsi